Aapo selvästi tunnisti paikan, ja nautti vapaana olemisesta ja jäällä juoksemisesta ja tietenkin makupalojen kerjäämisestä. Ja tällä kerralla se ei halunnut tyytyä vain yhteen kalaan, vaan yritti viedä serkultani koko pussillisen. Ei onneksi onnistunut...
***************
...or actually Sunday, which was spent outdoors, as it was time for our traditional Easter ice fishing and outdoors day. A bit ahead of Easter this time, just for safety reasons :-) The weather was beautiful, though there was a strong wind, but the sun was warm. The surface of the ice was already a bit soft and slushy, so rubber boots were needed. But the ice cover was still thick enough, when observed though a hole in the ice (which I really needed to do for the sake of my peace of mind ;-).
Aapo clearly recognized the place, and enjoyed very much running free on the ice and begging treats when we were eating our "picnic" lunch. And this time he didn't want to settle on catching only one fish, he tried to steal the bag of fishes from my cousin. Luckily he didn't succeed...
***************
Saalis pienimmästä päästä ;-)
The smallest catch ;-)
Nuori serkkuni, ensikertalainen, saalis kaksi ahventa :-)
My young cousin, a first timer, caught two perches
6 comments:
Oikein voi tuntea raikkaan ilman ja tuulen näissä kuvissa.
Eräs ystäväni sanoi kerran että bernin-paimenkoira on maailman kaunein ja sopusuhtaisin koirarotu-
kyllä Aapo onkin komea ! :)
Pikkuinen kala olisi oikein hyvä välipala kissalle,miau :)
WOW, stunning pictures, Katri. Thanks for sharing them. :D
Hei Katri!
Piipahdin sivuillesi pistelyn innoittamana, ja iloinen yllätys oli Aapo-koirasi! Meillä myös berniherra ;) Mukavaa pääsiäistä! T: Päivi
WOW! Great pictures of Aapo!!
Hui, minä en enää uskaltaisi jäille; täältä on viimeisetkin lumenrippuset pois, ja piskuinen naapurijärvemme alkaa olla rannoista melko sula.
Yhdyn edellisiin kommentteihin; "berniet" on suloisia, ja niin kilttejä! Naapurustossa on tällä hetkellä pari (yksi muutti taannoin lähiöasukiksi), ja olen ihaillut niiden hyväluontoisuutta. (Vaikka tietysti meidän Patskukin on sekarotuisuudessaan oikein suloinen ja hyväluontoinen - hyvässä kasvatuksessa on jonkin verran puutteita/laiskuutta, minkä seurauksena se on vielä näin 7-vuotiaanakin varsin lapsellinen tyttö :D.)
Varokaahan heikkoja jäitä ;)
Voih, siitä on aikaa liian kauan kun meikäläinen on istunut pilkillä :(
Post a Comment